Suomen väriyhdistyksen Iiris-palkinto

Suomen väriyhdistyksen Iiris-palkinto jaetaan tunnustuksena teoksesta tai tapahtumasta, jossa värien taitava käyttö on huomattavalla tavalla lisännyt ympäristön viihtyisyyttä, tuonut myönteisiä elämyksiä, parantanut elämän laatua tai lisännyt turvallisuutta tai jossa värien tutkimus on merkittävällä tavalla syventänyt väritietoutta. Jakamalla tunnustuksen yhdistys haluaa kiinnittää huomiota värin käytön mahdollisuuksiin visuaalisen kokemusmaailman ja ympäristön keskeisenä tekijänä.

2023 Professori Markku Hauta-Kasari

Suomen Väriyhdistyksen Iiris 2023 myönnetään fotoniikan ja spektrikuvantamisen tutkijalle ja opettajalle, professori Markku Hauta-Kasarille hänen ansioistaan laskennallisen väritieteen parissa. Hauta-Kasarin ensikosketus väritutkimukseen tapahtui vuosina 1989–94 Kuopion yliopistossa hänen suorittaessaan filosofian maisterin tutkintoa tietojenkäsittelytieteessä. Hauta-Kasari pääsi tekemään väritutkimusryhmään tietojenkäsittelytieteen opintojensa erikoistyötä, jossa käytettiin Munsellin värikirjasta mitattuja värispektrejä. Hauta-Kasarin kiinnostus väritutkimukseen pysyi vahvana ja hän teki tohtorin tutkintoon liittyvän tutkimuksensa ja jatko-opintonsa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa keväällä 1995. Väritutkimusryhmällä, jossa Hauta-Kasari oli jäsenenä, oli hyvät yhteydet japanilaisiin tutkimusryhmiin. Niinpä hän suoritti puolet väitöskirjatyöstään Saitaman yliopistossa Japanissa, ja viimeisteli väitöskirjansa tutkimusosuuden Suomessa, palattuaan kotimaahan syksyllä 1998. 

Hauta-Kasari väitteli tohtoriksi aiheesta “Computational Techniques for Spectral Image Analysis” toukokuussa 1999. Väitöskirjassa yhdistyivät spektrikuvantamiseen liittyvä fotoniikka ja tietojenkäsittelytiede; yksi keskeinen osatutkimus liittyi spektraalisesti säädettäviin valonlähteisiin. Tohtoriksi valmistumisen jälkeen Hauta-Kasari sai assistentin viran Joensuun yliopistossa syksyllä 1999. Tässä vaiheessa Hauta-Kasarin väritutkimusryhmä oli keskittynyt Joensuuhun. Sen tutkimusinfra henkilöstöineen oli kansainvälisestikin arvioituna yksi alansa merkittävimmistä tutkimuslaboratorioista. 

Hauta-Kasarin ura eteni yliassistentin ja tutkimusjohtajan tehtävien kautta laskennallisen väritieteen professuuriin vuonna 2013. Hauta-Kasari oli tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtajana vuosina 2014–21 ja vuodesta 2022 lähtien Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan varadekaani, vastuualueenaan perustutkintokoulutus. Hauta-Kasari on lisäksi ollut tutkijana ja vastuullisena johtajana useissa täydentävän rahoituksen tutkimushankkeissa. Opetustyötä hän on tehnyt tietojenkäsittelytieteen alalla ja erityisesti vuonna 2008 alkaneessa Erasmus Mundus -ohjelman Computational Colour and Spectral Imaging (COSI) yhteismaisteriohjelmassa. Vuosittain tästä Erasmus Mundus -ohjelmasta valmistuu noin 20 värialan osaajaa, jotka työllistyvät myös väritutkimusalan teollisuuteen. Hauta-Kasari on ollut ohjaajana 15 väitöskirjassa ja mukana yli sadassa vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa. Lisäksi Hauta-Kasari on ollut mukana toteuttamassa suuren määrän tutkimushankkeita yhdessä muiden korkeakoulujen ja teollisuuden kanssa. Tällä hetkellä ovat meneillään Suomen Akatemian rahoittamat Biovärit STN-hanke ja Suomen Akatemian Profi6-hanke fotoniikan alalla. Profi6-hankkeessa keskitytään silmänpohjan spektrikuvantamiseen.

Aikaisemmat Iiris-palkinnon saajat:

2022

Vuonna 2022 SVY ei jakanut palkintoa vaan lahjoitti palkintoseremoniaan varatut rahat Punaisen ristin katastrofirahastoon Ukrainan sodan uhreille.

2021 Konservaattori Malla Tallgren

Suomen Väriyhdistyksen Iiris 2021 myönnetään konservaattori Malla Tallgrenille hänen työstään taidemaalauksen materiaalien asiantuntijana ja opettajana. Tallgren on kolmenkymmenen vuoden aikana kehittänyt maalauksen materiaaliopin kokonaisuuden, jota hän opettaa Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Vuoden kestävien opintojen aikana käsitellään maalauspohjamateriaaleja, väriaineiden koostumusta ja ominaisuuksia, sideaineita ja eri maalaustekniikoita. Näillä kaikilla osa-alueilla on oma erillinen vaikutuksensa värin ilmenemiseen.Tallgrenin johdolla monet taideopiskelijat ovat tutustuneet menetelmiin, joilla voi löytää maalaukseen sopivia väriaineita luonnosta. Ekologiset kysymykset ovatkin olleet Tallgrenin opetuksessa jatkuvasti läsnä. Kuvataidealalla joudutaan yhä käyttämään terveydelle haitallisia aineita. Sen vuoksi Tallgren on kursseillaan opastanut taiteilijoita myös työsuojelukysymyksissä. Taidemaalaukseen tarkoitettujen materiaalien määrä ja laatu on nykyaikana monenkirjava, mikä on aiheuttanut haasteita taidemaalarin työhön. Tallgren on vuosien mittaan jakanut tietoa tarjolla olevien taidemateriaalien elinkaaresta ja painottanut tätä koskevan luotettavan tiedon hakemisen merkitystä. Kuvataideakatemiassa innostavana ja pidettynä opettajana tunnettu Malla Tallgren on luennoinut säännöllisesti myös Taidemaalariliitossa jakaen materiaalitietoutta koko ammattikunnalle. Hän on vuosia antanut myös puhelinneuvontaa materiaaleihin liittyvissä kysymyksissä yksittäisille taiteilijoille.

2020 Tutkija ja kääntäjä Pirkko Holmberg

Suomen väriyhdistyksen Iiris 2020 myönnettiin tutkija ja kääntäjä Pirkko Holmbergille Johann Wolfgang von Goethen teoksen zur Farbenlehre (suom. Värioppi) suomenkielisen laitoksen käännöstyöstä. Goethen Väriopin kustantaja on Kustannusosakeyhtiö Teos. Goethen Väriopin suomennos on ollut Pirkko Holmbergille Goethen luonnonfilosofiaa koskevan väitöskirjatyön ohessa tapahtuva monivuotinen urakka, joka alkoi jo vuonna 2014. Väriopin laaja-alaisuus, runollinen kieli ja runsaat viittaukset tekevät siitä vaativan suomennettavan. Sen aihepiiri kattaa asioita taiteesta fysiikkaan, fysiologiaan, luonnonfilosofiaan ja kulttuurihistoriaan. Siksi teoksella on kiinnostavuutta laajemminkin kuin vain taidepiireille. Iiris-kunniakirja luovutettiin Pirkko Holmbergille poikkeuksellisesti jo 12.3. Goethen Värioppia koskevan keskustelutilaisuuden yhteydessä Goethe-instituutissa, Helsingissä.

2019 Elokuvaaja ja värimäärittäjä Pentti Keskimäki

Suomen väriyhdistyksen Iiris 2019 myönnettiin elokuvaaja, värimäärittäjä Pentti Keskimäelle. Ymmärrys värimäärittelijän alati suuremmasta merkityksestä elokuvan visuaalisen ilmeen luovana toteuttajana on jäänyt vaille ansaittua huomiota. Kuitenkin, samaan aikaan Pentti Keskimäki on tehnyt yli kahden vuosikymmenen ajan johdonmukaista ja ansiokasta työtä kotimaisen elokuvan visuaalisen ilmeen kohottamiseksi lähemmäksi kansainvälistä tasoa. Oman alansa ammattilaisena, ja Suomen mittakaavassa yhtenä merkittävimmistä värimäärittelyn pioneereista hän on tutkinut erilaisia tekniikoita värihallinan saralla. Keskimäki on tehnyt yhteistyötä elokuvaajien ja muiden elokuvan ammattilaisten kanssa värimäärittelyn mahdollisuuksien esiin nostamiseksi osana elokuvan luovaa prosessia. Lisäksi hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä alan kanssa erilaisten testien ja koulutustapahtumien merkeissä, opastanut aktiivisesti nuoria ja kokeneita elokuvan tekijöitä sekä tehnyt vakuuttavan uran omalla työnsarallaan värimäärittelijänä. Iiris-kunniakirja luovutettiin Pentti Keskimäelle KAVIn ja Aalto-yliopiston järjestämässä Color, color -seminaarissa, joka pidettiin lauantaina 6.4.2019 Kino Reginassa. Seminaarissa käsiteltiin elokuvan väritekniikoiden kehittymistä ja värien merkitystä elokuvassa.

2018 Myyntipäällikkö Leif Wikgren

Vuonna 2018 Iiris-palkinto myönnettiin Oy Mitaten Finland Ab:n myyntipäällikkö Leif Wikgrenille. Tunnustuksen perusteena on värin ja valon mittaamisen parissa tehty monikymmenvuotinen työ. ”Väritohtori” Wikgren on pitkän uransa aikana jakanut lukemattomille asiakkaille, opiskelijoille ja alan toimijoille Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tietoa värin, valon ja pintalaadun mittauksesta. Leif Wikgren toimi ensin kymmenisen vuotta valokuvausalalla, sitten Konica Minoltan värimittareiden myyntiedustajana eri yhtiöissä kunnes perusti vuonna 1994 Peter Korhosen kanssa Oy Mitaten Finland Ab:n. Väri ja valaistus ja niiden keskinäinen suhde on ollut Leif Wikgrenille enemmän kuin vain työ: ”Väri ja valo oli valloittanut minut täysin ja halusin palvella suomalaista teollisuutta vieläkin paremmin toteuttamalla omia ideoitani. Olen rohkeasti lähestynyt teollisuutta uusilla laiteratkaisuilla ja pyrkinyt aina olemaan alamme edelläkävijä. Hyvät toimittajat ovat auttaneet minua saavuttamaan päämääräni”, Wikgren toteaa.

Leif Wikgrenin asiantuntemusta on tarvittu monessa. Hän on yksi Suomen väriyhdistyksen perustajajäsenistä ja on ollut muun muassa luomassa Suomen lipulle nykyaikaista värinmääritystä. Viime aikoina Leif Wikgren on paneutunut erityisesti valaistuksen ja värien vuorovaikutukseen: ”LEDien tulo osaksi valaistustamme on muuttanut valaistun ympäristömme visuaalista vaikutelmaa mikä on lisännyt asiakkaittemme tiedon tarvetta merkittävästi. Uusi valolähde ja kriittisemmät kuluttajat luovat teollisuudelle paineita uudistaa koko laadunvalvontansa. Olen kehittänyt yhdessä kollegoitteni kanssa oppimateriaalia, jonka avulla koulutamme asiakkaitamme ymmärtämään värin ja valon yhteismerkitystä.”

2017 Tekstiilitaiteilija Inka Kivalo

Tekstiilitaiteilija Inka Kivalo kutoo gobeliineja, rakentaa eläin- ja ihmishahmoisia veistoksia sekä tutkii värien ja raitarytmien dynamiikkaa uniikeissa villahuiveissaan. Inka Kivalon taiteessa henkilökohtainen suhde väriin on ollut leimallista hänen koko tuotannossaan.

”Nautin käsitöiden tekemisestä, koska se tuo tekijälleen onnen tunteita. Minusta tuli tekstiilitaiteilija, koska värit hehkuvat pehmeimmin tekstiileissä ja pyrin tekemään elämästä kauniimpaa”, sanoo Inka Kivalo. Gobeliineissaan hän kokoaa teosten langat useista ohuista säikeistä ja langoista, jotta saavuttaa haluamansa värien kokonaisvaikutuksen. Teosten palttinapinnoissa risteilee värien lukuisa joukko, joskus hän lisää pintoihin ompelemalla struktuureita ja värikerroksia. Inka Kivalon gobeliinit ovat abstrakteja. Usein lähtökohtana on uusi värimaailma, jonka yksinkertainen sommitelma avaa katsojalle.

Inka Kivalo (s. 1956) on suorittanut Taideteollisessa Korkeakoulussa TaM tutkinnon 1985, opiskellut tekstiilitaidetta, metallitaidetta ja suorittanut 1997 taiteilijan pedagogiset opinnot. Hän on suunnitellut sisustuskangaskokoelmia Marimekko Oy:lle ja Kangastus Oy:lle 1990-luvulla sekä toiminut tuntiopettajana Taideteollisessa Korkeakoulussa, Kouvolan Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja Lahden Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Vuodesta 1985 lähtien hänellä on ollut oma studio Helsingissä. Inka Kivalo on pitänyt valmistumisestaan lähtien yksityisnäyttelyitä, viimeisin niistä ”Kudos” vuonna 2014 Galleria Katariinassa, Helsingissä. Nuorten näyttelyt vuosina 1981-1984 Helsingin Taidehallissa aloittivat Inka Kivalon aktiivisen, näihin päiviin jatkuneen osallistumisen yhteisnäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. Inka Kivalon tekstiiliteoksia on kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. Hänelle on myönnetty Suomi muotoilee- kunniakirja vuonna 1993, hänet on nimitetty Vuoden Tekstiilitaiteilijaksi vuonna 2000 ja vuonna 2015 hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki.

2016 Taidemaalari Carolus Enckell

Carolus Enckellin taiteessa henkilökohtainen ja elämyksellinen suhde väriin kantaa läpi vuosikymmenten mittaisen uran. Hän on teoksissaan pohtinut ja ilmentänyt väriä monista näkökulmista, niin aistimuksena ja kokemuksena kuin myyttisenä ja symbolisena ilmiönä. Enckell on opetustyönsä kautta jakanut tietoa ja tietoisuutta väreistä 70-­luvulta alkaen taidealojen opiskelijoille. Vapaa Taidekoulu julkaisi suomennoksen Josef Albersin värien suhteellisuutta tutkivasta Värien vuorovaikutus ‐kirjasta vuonna 1978. Albersin pedagogista menetelmää sovellettiin väriopetukseen Vapaassa Taidekoulussa Enckellin opettaja-­ ja rehtorikausilla, ja hän oli myös mukana kirjan toimituskunnassa. Albersin metodia käytetään väriopetuksessa edelleen laajasti kuvataide-­ ja muotoilualoilla.

Carolus Enckell (s. 1945) on taidemaalari, joka tunnetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Enckell opiskeli Vapaassa Taidekoulussa vuosina 1966-69. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 1973 tähän päivään Suomessa ja ulkomailla muun muassa   Galerie Artekissa, Galerie Forsblomissa, Helsingin Taidehallissa sekä Jack Tilton Galleryssa  New Yorkissa.

Hän on myös osallistunut uransa alusta saakka lukuisiin ryhmänäyttelyihin pohjoismaisissa museoissa. Hänen  teoksiaan on keskeisissä museoiden ja säätiöiden kokoelmissa pohjoismaissa. Hän on myös toteuttanut useita julkisia taideteoksia Suomessa ja Ruotsissa, muun muassa seinämaalauksen Suomen Tukholman suurlähetystöön, Jyväskylän yliopiston kirjastoon sekä kirkkojen alttari-­ ja lasimaalauksia. Hänelle on myönnetty useita palkintoja, muun muassa Pro Finlandia ‐mitali vuonna 2009 ja Carnegie Art Award vuonna 2001. Enckell on tehnyt merkittävän uran taiteen opettajana Vapaassa Taidekoulussa vuosina 1970‐84 sekä rehtorina 1988‐95. Hän on opettanut myös Oslon taideakatemiassa vuonna 1983‐85, Göteborgin taidekorkeakoulussa 1986‐91, sekä Kuninkaallisessa  taidekorkeakoulussa Tukholmassa 1996-97. Hän on toiminut myös Taide‐lehden päätoimittajana 1984-‐1990.

2015 Lavastus- ja valaistussuunnittelija Markku Uimonen

Markku Uimonen ( s. 1965) opiskeli valosuunnittelua Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksella, Hong Kong Academy for Performing Artsissa sekä kuvataidetta ja arkkitehtuuria Fullbright stipendiaattina Yhdysvalloissa, MIT:n Center of Advanced Visual Studies -yksikössä. Hän on toiminut visuaalisena suunnittelijana yli 60 suuressa produktiossa, muun muassa  Suomen kansallisoopperalle, Opéra du Rhin Strasbourgille, Opera di Cosenzalle, Savonlinnan Oopperajuhlille sekä lukuisille suomalaisille teattereille. 1990-luvulla hän suunnitteli lavastuksia, valaistuksia ja projisointeja Göteborgin Folkteaterniin ja Riksteaterniin Tukholmassa. Uimonen on työskennellyt Hong Kong Arts Centressa ja The Adacemy for Performing Artsissa, jossa hän on ollut useasti vierailevana professorina ja residenssitaiteilijana.

Uimosen lavastus- ja valosuunnittelu on laajaa ja monipuolista, ulottuen näyttämöteosten visuaalisesta suunnittelusta näyttelyjen ja messujen valaistukseen, moderniin tanssiin ja itsenäiseen valotaiteeseen. Uimosen merkitys suomalaisen valosuunnittelu kehitykselle on monipuolinen ja mittava. Hän toimi Taideteollisessa korkeakoulussa lavastustaiteen lehtorina vuosina1997–99 ja Teatterikorkeakoulussa (nyk. Taideyliopistossa) professorina vuodesta 2000 aina viime vuoden loppuun saakka. Hänen opetuksensa on ollut laaja-alaista, ulottuen esittävän taiteen visuaalisesta suunnittelusta valo- ja installaatiotaiteeseen. Hän on toiminut myös useiden kansainvälisten valaistustyöpajojen vetäjänä ja luennoitsijana muun muassa Ruotsissa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Japanissa ja Venäjällä. Markku Uimonen toimi LUX Helsinki Valotaidetapahtuman taiteellisena johtajana vuosina 2011–14.

2014 Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto, Tikkurila Oyj ja Metropolia ammattikorkeakoulun paperikonservoinnin koulutusohjelma

Helsinki-värit on kokoelma rakennuskonservaattori Thorvald Lindqvistin tutkimia ja taltioimia Helsingin julkisivuvärityksiä eri aikakausilta. Tikkurila ja Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto ovat yhteistyössä saattaneet Lindqvistin uraauurtavan työn moderniin sähköiseen muotoon ja Tikkurilan värilaboratorio on saattanut värit nykyaikaiseen sävytysteknologiaan ja tuotteisiin soveltuviksi. Metropolia ammattikorkeakoulun paperikonservoinnin koulutusohjelma konservoi alkuperäiset Thorvald Lindqvistin värinäytteet innovaatioprojektinaan viime vuonna – näin varmistaen, että Lindqvistin ainutlaatuinen työ on jatkossakin tutkijoiden ja suunnittelijoiden saavutettavissa.

Helsingin kaupungin, Tikkurila Oyj:n ja Metropolia AMK:n yhteistyö rakennuskonservaattori Thorvald Lindqvistin tärkeän työn pelastamiseksi ja vaalimiseksi on ainutlaatuinen teko. Se heijastuu koko pääkaupungin visuaaliseen ilmeeseen ja vahvistaa suomalaista värikulttuuria ja ympäristötietoisuutta. Helsingin värikaava oli yksi World Design Capital Helsinki 2012 –hankkeista.

Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastossa projektia vetivät arkkitehti Leena Jaskanen ja kaupunkikuva-arkkitehti Marjatta Uusitalo yhdessä ark. yo. Anna Heikinheimon kanssa. Tikkurila OYJ:ssä Helsinki-värit ohjelman toteutuksesta vastasivat designpäällikkö Marika Raike, asiakasryhmäpäällikkö Marcus Wallström, markkinoitikoordinaattori Rya Rosenlund-Tiainen sekä Tikkurila Color Service. Konservointityön tekivät Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijat Jiri Taleva, Karoliina Valli ja Hanna-Leena Väisänen koulutusohjelmasta vastaavan lehtorin Päivi Ukkosen ohjauksessa.

2006 Webdesigner Päivi Hintsanen

Vuoden 2006 Iiris-palkinto myönnetään webdesigner Päivi Hintsaselle Coloria-verkkosivuston suunnittelusta ja ylläpidosta. Coloria.net alkoi harrasteprojektina mutta on kehittynyt vuosien myötä tieteellisenkin kritiikin kestäväksi tietopankiksi. Sivujen luoja, mediataiteilija Päivi Hintsanen on onnistunut pitämään sivustolla yllä kunnioitettavaa lähdekritiikkiä, erityisesti kiitosta saa laaja lähdeluettelo. Coloria.net on muodostunut innostuksen lähteeksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneet väristä ja sen lukuisista ilmenemismuodoista.

2005 Työryhmä Värien maailma lasten infektio-osastolla –  lastenhoitaja Marina Hietala, lastenhoitaja Margit Pasola, osastonhoitaja Annika von Schantz ja sairaanhoitaja Arja Wessman

Suomen väriyhdistyksen Iiris 2005 annetaan ”Värien maailma lasten infektio-osastolla” -työryhmälle. Siihen kuuluvat Lasten ja nuorten sairaalan infektio-osasto K1:n lastenhoitaja Marina Hietala, lastenhoitaja Margit Pasola, osastonhoitaja Annika von Schantz ja sairaanhoitaja Arja Wessman.

Vuonna 2001 HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan infektio-osasto K1 osallistui professori Katie Erikssonin johtamaan tutkimusohjelmaan ”Näyttöön perustuva hoitotyö HYKSissä”. Osasto toimi sen yhtenä pilottiryhmänä otsikolla ”Evidenssi lapsen ja perheen hoitamisessa”. Lastenhoitajat Marina Hietala ja Margit Pasola perehtyivät hoitotyön ja hoitoympäristön esteettisyyteen, värin olemukseen ja värien merkitykseen hoitoympäristössä. He etsivät tietoa värien vaikutuksesta ihmiseen ja siitä, miten värit voisivat edistää infektio-osaston potilaiden paranemista ja toipumista sekä osaston henkilökunnan vanhempien viihtymistä osastolla. – –

Tutkimuksen ja taustatyön tulokset pantiin käytäntöön, kun osasto saneerattiin vuonna 2002. Tuolloin uusittiin lattia- sisäkatto- ja seinäpinnat kaikissa osaston tiloissa, wc-pesutiloja myöten. Osasto sai myös uudet kalusteet ja sisustustekstiilit. Värityöryhmä on osallistunut kaikkiin sisustuksen värivalintoihin tutkimustuloksiaan soveltaen. Osastolla on kymmenen potilashuonetta. Huoneista viisi on nyt vaaleansinisävyisiä, kolme on vaaleanvihertäviä ja kaksi on kellansävyisiä. Kunkin huoneen kaapinovet, verhokapat, suihkuverhot ja kylvetysammeet on sovitettu seinien sävyyn.

Värityöryhmän työ ei kuitenkaan päättynyt tähän. Se halusi seinille lasten piristykseksi myös taidetta. Niinpä työryhmä perehtyi taas aiheeseen vierailemalla sairaaloissa, joissa tiedettiin olevan seinämaalauksia. Syksyllä 2003 työryhmä kutsui taiteilijoita osastolle ja esitteli ideansa. Tammikuussa 2004 värityöryhmä valitsi seitsemästä ehdotuksesta toteutettavaksi neljä. Osaston koristelu ja sen myötä koko projekti valmistui syyskuussa 2004. Jokaisessa potilashuoneessa ja käytävässä on seinämaalauksia, jonka värit ja yksityiskohdat entisestään pehmentävät sairaalan laitosmaisuutta ja luovat kodinomaisuutta. Maalausten toteuttaneet taiteilijat ovat Maija Koskinen, Carolina von Schantz, Milja Rautiainen, Viviann Seege, Anissa Halim-Nauckhoff ja Ulla Kihlman.

”Värien maailma infektio-osastolla” -projektia ovat tukeneet Folkhälsan, Svenska Kulturfondenin projekti Konst & hälsä”, Waldemar von Frenckellin säätiö ja Lastenklinikoiden kummit ry.

Palkittu työ on osoitus värityksen, suunnittelun ja taiteen merkityksestä hyvinvoinnin edistäjänä ja arkipäivän elinympäristön parantajana. Se on myös esimerkki työntekijöiden mahdollisuuksista vaikuttaa työympäristönsä parantamiseen. – – Raadin mielestä osaston uudet värit ovat pehmeitä ja samalla raikkaita; sairaalan steriiliys on muuttunut valoisuudeksi ja puhtaudeksi. Seinämaalaukset muodostavat teemaltaan ja tyyliltään yhtenäisen, meriaiheisen kokonaisuuden, joka sointuu muuhun sisustukseen. Niiden yksityiskohdissa myös riittää pienille potilaille tutkittavaa.

Värityöryhmän visuaalinen suunnittelu on ulottunut myös valaistukseen. Työryhmä halusi koko osastoon luonnollisen päivänkierron valorytmin. Niinpä käytävän loistevalojen kirkkaus vaihtuu yöllä seinälampettien pehmeämpään valoon – ratkaisu, joka on myös yöhoitajien mieleen.